Ainon Kävelyretkillä voi tehdä löytöjä ja useimmiten tekeekin. Tänään tein superlöydön. Olen koko alkutalven valitellut, kun Vuoreksesta ei kulje nykyään enää yhdyslatua Suolijärven latuverkostoon. Siis ettei täältä luonnon kainalosta pääse hiihtäen hiihtämään. Olen nimittäin sitä laatua epeli, etten kovin mielelläni lähde "autolla liikkumaan" ellei ole ihan pakko. Menen mieluummin liikkuen liikkumaan. Mutta mutta. Tänään kävellessäni iltapimeällä (ehtikö tänään muuten edes päivä valjeta?) erästä läheistä metsätietä, huomasin jotain, mitä en odottanut näkeväni. Huomasin käveleväni ladulla. Siis koneladulla. Minä typerä ajattelematon ladunrikkoja. Oikein kiroilutti. Vähältä piti etten huutanut perääni ja puinut nyrkkiä. Siis kävellä ihan oikeasti ladulla. Mutta siis sillä tavalla tänään törmäsin yhdyslatuun, joka on ihan kaupungin toimesta ajettu Vuoreksen Isokuusen sillankupeesta ihan Suolijärven ladulle asti. On perinteisen latu sekä luistelulatu. Wow! Ei muuta kun äkkiä käännös kotiinpäin ja muistelemaan, missä hiihtokamat mahtavat olla - maata - sijaita. Suurin osa löytyi, muttei hiihtotakkia. No mitä siitä, äkkiä vaan joku rytky windstopper fleece päälle ja takaisin kohti LATUA.
Ladulla. Apua. Talven eka kerta ladulla on aina hieman nöyryyttävä. Mikäs laji tämä olikaan? Hei missä mun lihakset, miksi mun sääret puutuu. Miksi nää sukset tökkii, varmaan on voitelussa jotain vikaa. Ainiin, enhän mä ehtinyt voidella. Iso ylämäki yhdysladun lopulla saa sydämen läpättämään. Mähän olen antibioottikuurilla, ei nyt saisi hiihtää. Otan rauhallisesti ja pysähdyn välillä katselemaan korpikuusien huminaa. Mikäs kiire tässä. Mäen päällä odottaakin jo Suolijärven latu, ja haluan testata hieman baanaa vaikken aiokaan mennä kierrosta nyt toipilaana. Pohja on tosi tosi hyvä! Sääriä ei enää puuduta ja liikekin on muuttunut jo rennomaksi ja pidemmäksi. Menohaluja löytyisi kyllä, mutta käyn vain vähän testaamassa. Hiihdän lenkkiä väärään suuntaan (jo toinen laturike tänään, ja tämä vielä tietoisesti tehty) ja teen uukkarit kun näen että joku tulee. Viheltelen.. Sitten suuntaan kotiinpäin. Aivan huikea tämä löytö. Nyt vaan äkkiä lääkekuuri loppuun ja kuntoa kohottamaan. Hiihto on ihan parasta, siis kävelyn jälkeen tietenkin :)
 |
| Onnea on löytää hiihtobaana tammikuisena iltana. |
 |
| Yhdysladun alkulähde Isokuusessa. |
 |
| Hiihtäjä ja kuusi 2018. |
 |
| Tätä hankintaa en ole katunut. |
 |
Suolijärven ladut tosi hyvässä kunnossa. Ei löydy mitään valittamista!
Paitsi yksi nimeltä mainitsematon laturikkuri, joka hiihtää väärään suuntaan.
|
 |
| Ikuiset korpikuuset humisevat rauhoittavasti kun lasken takaisin kohti Vuoresta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti