perjantai 23. helmikuuta 2018

Tämä talvi on hiihtäjän

Unelmoin tästä jo marraskuussa, mutten oikein jaksanut uskoa tähän. Kimaltavat helmihanget, kuin lapsuuden kevättalvi. Aurinko paistaa, taivas on sininen, jää kantaa, latu on täydellinen.

Aamupäivämme: hiihtämään Vuoreksen lähiladuille, hiihtokaverina viisivuotias, reipas ja sitkeä kuin mikä. Hiihtää haalarissaan, heittää sauvat menemään, keräilen niitä matkan varrella. Menemme kuulemma junanraiteita ja olemme junia :) Mukava tunnelma ja aurinko lämmittää jo kasvoja. Käännymme takaisin kotiinpäin sähkökaapin kohdalla, jossa "Juha pitää pöllönpoikasia" (Juha Suonpään valokuvataideteos varpuspöllön poikaisista muistona ajoista ennen Vuoreskeskusta).



Iltapäiväni: hiihtämään Särkijärven jäälle oma lenkki. Latu on juuri semmoinen kuin pitääkin. Keväällä kuuluu hiihtää jäällä, ja Suolijärven lenkki onkin jo alkanut sopivasti kyllästyttämään. Täällä tunnen, kuinka niska-hartiaseudun jumit alkavat avautua ja olen taas vapaa. Ihanaa tervehtiä sinua, Aurinko, pitkästä aikaa. Ja sinua, Sininen taivas. Nähdään huomenna uudestaan!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti