perjantai 20. lokakuuta 2017

Tästä se kävelyblogi alkaa!

Siitä on jo kauan kun olen viimeksi pitänyt omaa blogia. Tarkalleen ottaen jo vuosikymmen. Silloin kirjoitin minun ja islanninhevoseni Fálkin retkistä ja hetkistä. Nuo retket elävät muistoissani edelleen, ja paljon on mahtunut aikaa ja tapahtumia elämääni Fálkin jälkeen. Olen nyt kahden tyttären äiti <3 sekä omakotitaloasuja itse rakennetussa hotelli Tammerin värisessä kivitalossa. Islanninhevoset löysivät minut pitkän tauon jälkeen viime kesänä ja käymmekin tytärten kanssa nyt yhdessä hevostelemassa silloin kun ehdimme. Mutta todellakin, eihän tämän blogin pitänytkään kertoa issikoista vaan kävelystä. No, ehkä saan luvan joskus kertoa issikoistakin, koska kyllähän nekin kävelevät :)



Miksi juuri kävely? Kävely on voimavarani. Kävely on tutkimusaiheeni. Kävely on motivaationi ja ideoideni lähde. Vien usein muitakin ihmisiä kävelylle: töissä kävelypalaverien muodossa ja vapaa-ajalla mielen ja kehon virkistykseksi. Kävely on yksinkertaista. Yksinkertaisia asioita usein kaivataan tässä ajassa, jossa monet asiat ovat aika monimutkaisia. Kävelyssä ollaan alkukantaisten perusasioiden äärellä. Kävely on helppo toteuttaa: sen kun vaan lähtee ovesta ulos ja liikuttelee jalkojaan. Kävelyllä syntyy ajatuksia, joita ei paikallaan ollessa synny. Kävelyllä ratkotaan elämän pulmia, pieniä ja isoja. Kävelyllä on aikaa ajatella tai sitten olla ajattelematta. Voi katsella tähtitaivasta, puiden lehtiä ja luonnon pieniä yksityiskohtia. Voi tuntea vastasataneen lumen tai uskomattoman pehmeän sammalmaton. Pysähtyäkin voi ihmettelemään ja kuulostelemaan. Reitit eivät lopu kesken ja erilaisten kävelyiden mahdollisuudet ovat rajattomat. Lapsiperheelle kävelyt ovat hauskaa puuhaa erityisesti luontoretkien muodossa.

Kävelystä on muodostunut tutkimusaiheeni Tampereen teknillisellä yliopistolla ihmiskeskeisen teknologian tutkimusryhmässä. Minulla on jo vuosikymmenen pituinen kokemus hyvinvointiteknologioiden suunnittelusta ja tutkimisesta, ja pari vuotta sitten halusin alkaa tutkia ja kehittää teknologiapohjaista kävelypalaverisovellusta, joka voisi motivoida istumatyöntekijöitä pitämään kävelypalavereja ainaisen istumisen sijaan. Tutkimuksesta syntyi Brainwolk, kävelypalaverikonsepti, josta olemme kirjoittaneet tieteellisiä artikkeleja ja jota olemme esitelleet useassa eri paikassa kiinnostuneille. Brainwolkin myötä minusta tuli epävirallinen kävelypalaveriohjaaja TTY:llä, ja aina tilaisuuden tullen vienkin työntekijöitä ja opiskelijoita ulos kävellen pohtimaan työhön tai opiskeluun liittyviä asioita. Kävelypalavereista tulen kertomaan täällä varmasti lisää!

Tämä blogi on siis yhdistelmä vapaa-aikaa, perheaikaa ja ammatillista aikaa. Kävely on olennainen osa niitä kaikkia. Jalat kuljettavat eri aikoina, eikä määränpää ole aina selkeä. Reittikään ei ole viivasuora.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti